Saija Mustonen

Hei, olen Saija Mustonen, täysin koiriin hurahtanut pitkänlinjan agility harrastaja ja nykyään myös ammatikseen kouluttava ja valmentava.
 
Koiria, aluksi chihuahuaoja, olen kasvattanut jo vuodesta 1994 saakka. Nyttemmin kennelnimen Little Step's alla on syntynyt myös kolme bordercollie pentuetta ja chihuahuat ovat jääneet taka-alalle ainakin toistaiseksi. 
Näyttelyharrastus sai vähitellen väistyä muiden koiraharrastusten viedessä yhä enemmän aikaa ja kiinnostusta. Koirien kouluttaminen ja eri lajit veivät mukanaan. Vuosien varrella olen harrastanut TOKOa (kolme koiraa EVL, Voltti TVA jne.), palveluskoiralajeista hakua, jälkeä ja myös hiukan suojelua, verijälkeä, paimennusta useamman bordercollien kanssa ja tietenkin agilitya, joka vei täysin mukanaan.
Jokaisessa lajissa olen hakenut oppia ja koulutusta maan huipuilta oman ja ryhmissä treenaamisen lisäksi. 
 
Agilitya olen harrastanut jo vuodesta 1998, aloitin alkeiskurssilla chihuahua Hanin kanssa Hiiden Haukut ry:ssa. Laji vei heti mukanaan ja seuraava koira hankittiinkin jo paremmin harrastuksiin sopivana. Vuonna 1999 meille muutti ensimmäinen bordercollie Nanni, aikana jolloin rotu oli vielä melko harvinainen. Vuosien saatossa omia treeni- ja kisakumppaneita on ollut Nannin lisäksi sen sukulaistyttö Yola (josta ei ikinä tullut ns. oikeaa agilitykoiraa rakenteesta johtuvan hyppy ongelman vuoksi), maailman mahtavin malinois Riepu (varjo-AVA ja -H-AVA, JK1, BH, toko evl), englannin lahja minulle bordercollien muodossa eli Viuhka (agi-3, kantanarttu bordercollie pentueisiin) sekä Viuhkan upea tytär Voltti. (AVA, H-AVA, TVA, BH).  Lisäksi olen kouluttanut, treenannut ja kisannut monien muiden koirien kanssa, omien ja laina sellaisten. Rotukirjoon mahtuu bordercollieiden ja malinoisien lisäksi mm. shetlanninlammaskoira, vehnäterrieri, pumi, kääpiöpinseri, bostoninterrieri, chihuahuat, jack russelin terrieri, tervueren, villakoira... 
 
 
Isoin ja onnekkain harppaus agilityssa tapahtui joskus vuoden 2006 tietämillä, pääsin Janita Leinosen koulutukseen Riepun kanssa. Sillä tiellä olen nyt, ylpeänä voin sanoa saaneeni tärkeimmät opit Janita Leinoselta, myöhemmin myös Jaakko Suoknuutilta. Vuosiin mahtuu lukuisia muitakin erittäin tärkeitä kouluttajia, mm. Mikko Aaltonen, Mari Kaplas, Elina Jänesniemi, Liuhdot. Ulkomaan ihmeistä mm. Susan Garret, Nicola Giraudi, Zeljko Gora, Kriszina Kabai, Tumanova jne jne. Useimmista on vuosien saatossa tullut myös hyviä ystäviä. 
Olen kuulunut Tehotiimi- ja NextLevel-valmennusryhmiin ensimmäisten joukossa, ensiksi Riepun kanssa ja sitten Voltin. 
 
Viime vuonna sain suuren kunnian tulla kutsutuksi OneMind Dogs Coach Pilot Group'iin ja saada lisäkoulutusta kouluttaa koiria tavalla, jonka koen erittäin mielekkääksi, oikeaksi ja koiraa kuuntelevaksi. Nykyään saankin tituuleerata itseäni OneMind Dogs kouluttajaksi. 
 
Tällä hetkellä minulla on kisakoirana maailman mahtavin Voltti (TVA, AVA, H-AVA, BH Little Step's Volt), jonka kanssa tekeminen on aina yhtä hienoa. Nopea, taitava ja meni jo-koira. Elämäni bordercollie. 
Kotona kasvaa shetlanninlammaskoira narttu Notte, katsotaan tuleeko hänestä isona agilitykoira vai jotain muuta.
 
Agilityssa minua kiehtoo lajin jatkuva kehittyminen, koiran kouluttaminen koiran ehdoilla ja sitä kuunnellen, yhteistyö koiran ja ohjaajan välillä, vauhdikkuus, lajin sopiminen lähes kaikille ainakin jollakin tasolla. Laji vie mennessään, monesta "en ikinä kilpaile" onkin tullut intohimoisia kilpailijoita. Kuitenkin ihan yhtä arvokkaita ovat harrastajat, jotka haluavat tehdä yhdessä koiran kanssa! Agilityn pitää olla molemmille kivaa ja mielekästä. 
Laji kehittyy kokoajan, opin kouluttajana koko ajan lisää, haluan ymmärtää yhä paremmin ja paremmin koiran näkökulmasta miten, miksi ja kuinka. Jokainen koira on oma yksilönsä ja haasteena onkin löytää juuri sille yksilölle se sopivin tapa kouluttaa ja viedä eteenpäin, sama koskee ohjaajiakin. Lisäksi pitää huomioida turvallisuus ja terveydelliset seikat, agility on nykyään todella vauhdikas laji! 
 
Agilityn kautta olen saanut lukemattomia ihania ystäviä ja tuttuja. Päivääkään en vaihtaisi pois lajin parissa, jokainen hetki lajin parisa antaa paljon niin työnä kuin harrastajana.